Kulttuuriperinnön vartija vuodesta 1884

Museovirasto, viralliselta nimeltään Suomen kulttuuriperintövirasto, on maan vanhin ja arvovaltaisin kulttuuriperinnön suojelusta vastaava viranomainen. Sen juuret ulottuvat vuoteen 1884, jolloin perustettiin Arkeologinen toimisto — ensimmäinen valtiollinen elin, jonka tehtävänä oli huolehtia Suomen muinaismuistoista ja kulttuurihistoriallisista kohteista.

Vuosisatojen mittainen perintö

Jo vuonna 1666 Ruotsi-Suomessa annettiin ensimmäiset muinaismuistoja koskevat säädökset, joilla esihistorialliset kohteet ja muut muinaisjäännökset julistettiin valtion suojelukseen. Papiston tehtäväksi annettiin kerätä kuvauksia seurakunnistaan löytyvistä muinais- ja maantieteellisistä kohteista, ja noin kaksikymmentä tällaista kuvausta Suomesta lähetettiin Tukholmaan vastaperustetulle Antikviteettikollegiolle.

Vuonna 1870 perustettiin Suomen Muinaismuistoyhdistys, joka alkoi järjestelmällisesti dokumentoida ja hoitaa kansallisia historiallisia muistomerkkejä. Yhdistyksen toiminta vaikutti ratkaisevasti muinaismuistolainsäädännön ja -hallinnon kehittymiseen Suomessa.

Arkeologisesta toimistosta Museovirastoksi

Muinaismuistoja koskeva asetus annettiin vuonna 1883, ja seuraavana vuonna perustettiin Arkeologinen toimisto, jonka tehtävänä oli "maan muinaismuistojen yleinen hoito". Toimisto nimettiin myöhemmin Muinaistieteelliseksi toimikunnaksi. Laajempi organisaatiouudistus toteutettiin vuonna 1972, jolloin toimikunta lakkautettiin ja sen tilalle perustettiin Museovirasto, joka jaettiin neljään osastoon: yleiseen osastoon, tutkimusosastoon, rakennushistorian osastoon ja Suomen kansallismuseoon.

Laaja toimikenttä

Museoviraston tehtäväkenttä on poikkeuksellisen laaja. Se vastaa arkeologisten kohteiden, rakennetun kulttuuriympäristön ja kulttuurihistoriallisesti merkittävien ympäristöjen suojelusta. Se kerää, tutkii ja välittää tietoa Suomen aineellisesta kulttuuriperinnöstä. Virasto ylläpitää kulttuuriympäristön tietojärjestelmiä, myöntää restaurointiavustuksia ja valvoo kulttuuriomaisuuden suojelua.

Museoviraston arkistoihin on yli sadan vuoden aikana kertynyt valtava määrä aineistoa: valokuvia, piirustuksia, karttoja, mittauspiirroksia ja tutkimusraportteja, jotka dokumentoivat Suomen kulttuuriympäristön muutosta.

Elävän perinnön puolesta

Nykypäivän Museovirasto on moderni viranomainen, joka yhdistää perinteen ja innovaation. Digitointi avaa arkistoja kaikille, ja avoin data mahdollistaa uusia tapoja hyödyntää kulttuuriperintötietoa. Virasto tekee yhteistyötä kuntien, museoiden, yliopistojen ja kansainvälisten kumppanien kanssa varmistaakseen, että Suomen rikas kulttuuriperintö säilyy ja on saavutettavissa tuleville sukupolville.

Jos kenellä tahansa on vanhoja valokuvia, filmejä tai tallenteita, jotka liittyvät Museovirastoon, ammattimaiset digitointipalvelut kuten EachMoment voivat auttaa säilyttämään ne tuleville sukupolville.